Tuossa maanantai-iltana totesin, että kyllä tuo aloittamani panache vain ketuiksi meni, ei löytynyt virhettä, eikä silmukoita saa täsmäämään vaikka kuinka purki ja laski. Noh, se menee purkuun, mutta päätin sitten napata työmatkatekemisiksi jo puolisen vuotta sitten unholaan jääneet, keskeneräiset sukat.
Eilen sain illasta sitten vihdoinkin pääteltyä sukat ja aika hyvin tuli lankakin kulutettua, jäljelle jäi vain 4 grammaa kahdesta kerästä. :)
So on monday eve I realized that the panache I started is frogged, I couldn't find the error and couldn't get the stitches to match no matter how I unravelled the shawl and counted the stiches. Oh well, that will be fully taken apart but I decided to take my almost forgotten socks with me to my commutes. Last night I finally finished them and quite well got the yarn used, only 4 grams remained from two skeins. :)
Ja sitten vähän angstia, paristakin asiasta...
And then some angst about few things, though, only in finnish.
Ensinnäkin kengät. Omat jalkani ovat varmaan jotenkin epämuodostuneet kun en millään meinaa kenkiä koskaan löytää. Ja kun löydänkin, niin sitten onkin yleensä ensimmäiset viikot silti jalat täynnä rakkoja. Noh, löysin jopa eräänlaiset maiharit tuossa viime vuoden puolella ja talvella olenkin niitä käyttänyt. Nyt tuli kyllä mitta täyteen. Ihan muutaman kuukauden käytössä oleen ja tänään huomasin, että toinen kantapää on repeytynyt auki. Siis materiaalissa on reikä ja liimauksetkin siinä samassa pettäneet, eli kengät on nyt jo aivan käyttökelvottomat.
Eikä muuten ollut ensimmäinen kerta kun Anttilasta hankitut kengät hajoavat lähes samantien.
Toivottavasti löydän vielä kuitin jostain niin saan tuon asian hoidettua, mutta jurppii silti pahasti...
Seuraava asia onkin jo aivan eri asiasta.
Nimittäin puhelinmyyjistä. Juu, eihän heistä oikeastaan kukaan pidä. Mutta kokeilkaapas näitä, jotka soittelevat yrityksille, heillä on asenteena aivan suora huijaaminen.
Olen töissä pienessä yksityisyrityksessä, joten on aivan normaalia, että tulee puheluita milloin mistäkin firmasta myyntien/ sopimusten ja lahjoitusten merkeissä. Tänään kyllä soitti sen verran härski tapaus, että meni oma päivä kyllä vähän lörinäksi siinä.
Puheluun vastatessa sain kuulla ne normaalit esittelyt, jota seurasi kysymys, josko numero, johon vastasin, on ainut, joka on asiakkaillemme. Vastasin myöntävästi, jonka jälkeen kyseinen mies ilmoitti päivittävänsä tiedon. Tässä vaiheessa vain ajattelin, että ok, ihan fiksua näidenkin niitä tarkastella.
Ja mitä sitten tapahtui. Sain suoraan kuulla vain, että sitten enää mustaa valkoisella ja hinta on **,** vuodelta. Kysyin siinä sitten, että onko meillä vai jotain sopimusta, johon en mitään selkeää vastausta saanut. Noh, sanoin sitten, että hetkonen, niin pyydän puhelimeen henkilön, joka tietää näistä asioista enemmän. Ja henkilöä hakiessahan oli ylläri pylläri kyseinen soittaja katkaissut puhelun. Jännityksellä odottelen, että tuleeko sieltä laskua perässä.
Aiemmin meille on myöskin lähetetty suoraan laskua, kun kolleega on ilmoittanut, että jos saisimme informaatiota palveluista postitse. Siis mitään infoa ei kuoressa ollut, ainoastaan lasku.
Pomo tuossa myöskin kertoi viime viikolla, että nykyään näillä firmoille soittelijoilla on tapana kysellä vain, että "jatketaanko samaan malliin?" Missään vaiheessa eivät vain kerro, että jos edellinen vuosi olikin ilmainen, niin tänä vuonnahan se sitten jo maksaakin.
Huh, kylläpä helpotti. :D
Pistää vaan jurppimaan tuollaiset, mutta onneksi on uudet, ihanat villasukat!
Josko seuraavalla kerralla olisi taas enemmän valoisempia asioita kerrottavaks. :)
